Loppuvuoden kuulumiset!

Nitan ja Sisun kanssa on koko syksy ja loppuvuosi pääosin mennyt agilityn parissa yhtä koiranäyttelyä lukuun ottamatta.
Nitan kanssa syksyn nollaratakurssi loppui marras-joulukuun vaihteessa. Kuten jo aiemmissa päivityksissä olen todennut kurssi oli meille todella hyödyllinen ja tuntuu, että sain koiraani vauhtia ja innostusta lisää. Harmi vain, että se ei näy meillä vielä kisasuorituksissa. Harjoituksissa Nitalla menee pääosin todella hyvin, mutta jostain syystä kisoissa on välillä todella pahoja vireysongelmia edelleen. Nita etenee yleensä kisoissa ensimmäiset 1-6 estettä hitaasti ja on epävarma. Noin kuudennen esteen jälkeen vasta Nita syttyy radalla tai sitten sitä ei kiinnosta missään kohtaa suorittaa kunnolla rataa, vaikka kuinka yritän kannustaa, tsempata ja kehua sitä. Koko syyskausi on ollut turhauttavaa käydä Nitan kanssa kisoissa, kun en ole yhtään hyvää suoritusta saanut tehtyä sen kanssa alusta loppuun. En vain tiedä, miten muuten saisin meidän kisasuorituksiin varmuutta kuin käymällä kisoissa?  Joulutauko agilityssa tekee meille varmasti hyvää. Nita ei ole koskaan kestänyt paljon toistoja ja tauot ovat tehneet sille hyvää, mikäli ne eivät ole liian pitkiä.


Sisun kanssa agilityn alkeiskurssilla on mennyt koko syyskauden erittäin hyvin. Sisun kanssa on alkutemppuharjoitteiden jälkeen päästy jo agilityn makuun. Sen kanssa olen mm. tehnyt erilaisia putkeen meno harjoitteita ja opetellut siivekkeiden kiertämistä.  Renkaan läpi menoa on myös lähdetty harjoittelemaan sekä keinun alastuloa ja tömäytystä harjoitellaan. Sisulla vaikuttaisi olevan hyvä estefokus ja se oppii nopeasti. Kun se innostuu treeneissä tykkään todella paljon siitä miten se toimii ja tekee asioita. Ensivuoden alusta Sisulla kurssi jatkuu agilityh jatkokurssina ja pikkuhiljaa alkaa treenien vaikeusaste lisääntymään ja päästään tekemään pieniä radan pätkiäkin, tietysti vielä ilman kontakteja tai hyppyjä. 




Rukalla metsälenkillä!

Itsenäisyyspäiväviikolla lähdin perheeni kanssa Rukalle viettämään talvilomaa. Otin ensimmäistä kertaa koirat mukaan Lappiin. Lähdimme sunnuntaina 4. päivä ja tulimme takaisin kotiin perjantaina 9. päivä. Koirat jaksoivat yllätyksekseni erittäin hyvin 12 tunnin automatkan. Kolmen-neljäntunnin välein pidimme ajamisesta taukoa, jolloin koirat pääsivät myös jaloittelemaan. Yhtään inahdusta ei kuulunut takaluukusta meno- tai paluumatkalla. Myös mökissä koirat osasivat olla kiltisti keskenään sillä aikaa, kun me olimme laskettelemassa päivisin. Ulkoilusäät olivat erinomaiset ja lunta oli n. 40cm. Koirat tykkäsivät, kun pääsivät vapaana metsään juoksentelemaan. Sisu varsinkin nautti suunnattomasti lumesta. Se juoksi minkä jaksoi, pomppi iloisena umpihangessa ja haki keppejä. Nitalle jouduin pitämään tassusuojia lenkeillä. Nitalle kertyy lumipaakkuja anturien väliin herkästi, jolloin se alkaa lenkkaamaan. Nita pitää onneksi mielellään tassusuojia jalassa, koska se tietää, että silloin ei tassuihin pääse lunta ja näin käveleminen on mukavaa. Tassusuojat pysyivät erittäin hyvin jalassa, vaikka Nita juoksentelikin lumihangessa vilkkaana.

 

Itsenäisyyspäivän viikon viikonloppuna sunnuntaina oli Helsingissä Voittaja KV näyttely, johon olin Sisun ilmoittanut. Sisu oli viikkoa ennen näyttelyä täyttänyt yhdeksän kuukautta, joten se osallistui ensimmäistä kertaa juniorluokassa näyttelyihin.

Sisu oli ensimmäistä kertaa muutenkin näin isossa koiratapahtumassa mukana ja vielä ilman "äitikoiran" tukea ja turvaa. Sisu oli odotetusti alkuun erittäin jännittynyt ja pelokas messukeskuksessa. Lähdin saman tien kävelyttämään sitä ympäri messukseskusta, mikä selkeästi auttoi. Kävelyttämisen myötä se pikku hiljaa rentoutui ja oppi sietämään uutta tilannetta. Isoja koiria ohittaessa se yritti tehdä kaikkensa, jotta olisi ollut mahdollisimman huomaamaton. Ja kun piti kahden ison koiran välistä mennä ohi se ei aina tiennyt, miten niitä olisi lähtenyt ohittamaan. Pieniä koiria se olisi mennyt iloisena moikkaamaan ja kehässä se ei vaikuttanut yhtään jännittyneeltä. Kehän laidallakin sain sen leikkimään iloisena lelun kanssa. Oman suorituksen jälkeen jäin vielä kiertelemään Sisun kanssa myyntikojuja. Sisu seurasi kauniisti vierellä. Itse vain pelkäsin, että se pienenä koirana jää väenpaljoudessa jonkun jalkoihin, mutta onneksi niin ei käynyt ja Sisu sai positiivisen kokemuksen näyttelystä.

Kehässä Sisu toimi mallikelpoisesti ja sai mielestäni hyvän ja oikeudenmukaisen arvostelun. Juniorluokassa uroksia oli kolme, Sisu sijoittui toiseksi ja sai ERI:n. SA:ta tuomari ei antanut meidän luokassa kuin luokan voittajalle. Tuomarina oli suomalainen Kirsi Nieminen.

Tässä arvostelu: "Erinomaista tyyppiä oleva mittasuhteiltaan oikea juniori. Alaleuka saisi olla hieman voimakkaampi ja tällä hetkellä hieman taakse laskeva kallo-osa. Hyvä kaulanpituus, tiivis runko, sopiva raajaluuston voimakkuus. Erinomaiset takakulmaukset. Liikkuu kapeasti takaa. Hyvä sivuliikkeet. Esitetään hyvin."

Helsinki Voittaja KV 11.12.2017. Kuva: Suvi Tyynismaa

Sisu oli ensimmäistä kertaa muutenkin noin isossa koiratapahtumassa mukana ja vielä ilman "äitikoiran" tukea ja turvaa. Sisu oli odotetusti alkuun erittäin jännittynyt ja pelokas messukeskuksessa. Lähdin saman tien kävelyttämään sitä ympäri messukseskusta, mikä selkeästi auttoi. Kävelyttämisen myötä se pikku hiljaa rentoutui ja oppi sietämään uutta tilannetta. Isoja koiria ohittaessa se yritti tehdä kaikkensa, jotta olisi ollut mahdollisimman huomaamaton. Ja kun piti kahden ison koiran välistä mennä ohi se ei aina tiennyt, miten niitä olisi lähtenyt ohittamaan. Pieniä koiria se olisi mennyt iloisena moikkaamaan ja kehässä se ei vaikuttanut yhtään jännittyneeltä. Kehän laidallakin sain sen leikkimään iloisena lelun kanssa.

Ensivuoden suunnitelmista sen verran, että tammikuun alussa molemmilla jatkuu agilitytreenit normaalisti. Nitaa en ole ilmoittanut mihinkään agilitykisoihin. Katson miten treenit menevät joulutauon jälkeen ja sen jälkeen katson milloin kisaamiset taas jatkuvat meillä.

Molemmat koirat olen ilmoittanut Turun KV näyttelyyn tammikuun 22. päivä. Näyttelyyn on tulossa myös Nitan toinen pentu "Lucky" eli Oorbellen Orlando sekä Nitan kasvattaja Anne kahden koiransa Milan ja Keiran kanssa. Myös Milan yksi pennuista Ruska tulee näyttelyyn.

Oikein rauhallista joulua kaikille ja rattoisaa uutta vuotta 2017!