 |
Kuva: Viivi Lehtinen
Agirotu 7/2015 |
Kesä on mennyt vauhdilla, vaikka Nitan kanssa olen hiljaiseloa viettänytkin. Alkukesän jälkeen en ole Nitan kanssa näyttelyissä käynyt, enkä varmaan aio Nitaa mihinkään näyttelyihin ilmoittaakaan ennen astutusta. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna osallistuimme Agirotukisoihin. Kilpailimme mini-luokan joukkueessa. Joukkueellemme ei menestystä niistä kisoista tullut, mutta hauskaa oli siitäkin huolimatta. Niiden kisojen jälkeen pidimme agilitysta kuukauden verran taukoa. Nyt olemme keästauon jälkeen käyneet muutaman kerran treeneissä ja hyvin ovat treenit taas liikkeelle lähteneet. Sunnuntaina 23.8 osallistun Nitan kanssa oman seuran (ATT:n) mestaruuskisoihin ja kisakentillekkin olisi muutenkin tarkoitus ennen astutusta vielä ehtiä. Nita on edelleen hieman ailahtelevainen agilityssa, välillä vauhtia riittää ja välillä taas hajut kiinnostavat radalla enemmän kuin itse rata...
 |
| Lenni ja Nita |
Muutimme toukokuussa kerrostalosta omakotitaloon. Muutto on ollut sekä Nitalle, että minulle erittäin mieluinen. Nita nauttii, kun on paljon tilaa ja omalla pihalla saa juosta fresbeen perässä, vaikka joka päivä! Nitan veli Lenny palasi puolen vuoden USA reissun jälkeen takaisin Suomeen! Oli ihanaa nähdä, että he edelleen muistivat toisensa ja tulivat hyvin toimeen keskenään. Sen verran aikuisiksi ovat molemmat Nita ja Lenny kasvaneet, että enää ei jatkuvasti olla painimassa keskenään.
 |
| Nitan suosikkilelunsa kanssa |
Tänä kesänä minun oli tarkoitus jatkaa Nitan kanssa siitä mihin viime kesänä jäimme veteen totuttamisesta. Nita ei ole koskaan ollut mikään vesipeto. Nitaa on veteen saanut aika paljon houkutella namujen kanssa. Viime kesänä Nita kuitenkin suostui jo kahlailemaan ja laiturilta nostettuna tykkäsi uida rantaan. Kuluva kesä on kuitenkin ollut sen verran kylmä, että en ole viitsinyt Nitaa veteen edes yrittänyt houkutella. Ehkäpä elokuun lopussa ehtii vielä kokeilemaan, jos säät pysyvät riittävän lämpiminä.
 |
| Söpistelyä |
