Rentoa elämää

Rentoa elämää

tiistai 29. elokuuta 2017

Koko kesän kuulumiset

Minun piti blogia päivittää jo kesälomallani heinäkuun alussa, mutta tekemistä vain riitti enkä saanut aikaiseksi istahtaa koneelle ja alkaa kirjoittamaan. Olisi ehkä pitänyt jostain sitä aikaa silloin järjestää kirjoittamiseen, koska nyt asiaa tuntuu olevan tuplasti enemmän.  Hikikarpalot meinaavat jo heti kirjoittamisen alussa puskea pintaan, mutta ei tässä auta kuin hammasta purren jaksaa väkertää tietopljäys koko kesän touhuiluista  :).

Kesästä tiivistettynä voi sanoa, että näyttelyissä tuli ainakin käytyä. Nitan kanssa kävin viidessä  ja Sisun kanssa neljässä. Nitalle lähdin hakemaan kesän aikana kolmatta ja viimeistä SERTiä, jotta Nitasta tulisi vihdoin ja viimein Suomen muotovalio. Sisulle lähdin metsästämään toista SERT:ä ja kokemusta lisää.
Näyttelyiden lisäksi näin Nitan kaikkia pentuja, treenasin agilitya omatoimisesti ja osallistuin Nitan kanssa neljän kerran jälkikurssille. Jälkikurrsilla tein lähinn verijälkeä. Lisäksi ihania kooikerhondje pentuja tuli käytyä pallottelemassa Raumalla. Sisu on myös hoksannut tänä kesänä uimisen ilon ja se onkin useampaan kertaan päässyt uiskentelmaan. Nita ei uimisesta edelleenkään välitä.


Sisu mökin laiturilla


Sisun kanssa agilityn suhteen ollaan edistytty mukavasti. Loppukesästä uskalsin pariin kertaan käydä sen kanssa epävirallisissa kilpailuissakin. Ensimmäisen kerran starttiluokassa TSAU:lla ja toisella kertaa oman seuran mestaruuskisoissa mölliluokassa. Möllirata oli hyppyrata. Nitan kanssa osallistuin myös  samoihin kisoihin. TSAU:lla Nita voitti avoimenluokan ja seuramestaruuskisoissa tuli valitettavasti HYL radan loppupuolella. Videot sivulta löytyy molempien koirien radat. Virallisissa kisoissa en kesän aikan Nitan kanssa ole halunnut käydä. Katsotaan mennäänkö syksyllä muutamiin kisoihin? Tällä hetkellä Nitalla on kova meno radalla ja Nita ei anna minulle yhtään anteeksi jos olen ohjauksien suhteen myöhässä. En halua lähteä kisoista pelkkiä hylättyjä suorituksia hakemaan, joten haen ensin treenien kautta varmuutta ohjaamiseeni ja puhtaita suorituksia.

TOUKOKUU
Toukokuun lopulla osallistuin koirien kanssa Rauma KR näyttelyyn. Näyttely meni Sisun osalta loistavasti ja Sisu sai toisen SERT:in ja oli junior-ROP. Kokanaistuloksissa Sisu oli PU2 eli paras uros 2. Nitan ulkonäkö ei tuomaria tällä kertaa miellyttänyt ja Nita liikkui kehässä myös ehkä vähän laiskasti. Nitalle EH ja AVO-luokan 1. Tuomarina toimi Saija Juutilainen. Tässä vielä molempien arvostelut:

Sisu: "14kk, malliltaan oikea, jäntevä juniori. Erinomainen pitkä rintakehä, hyvät kulmasuhteet & käpälät. Kaunis ilmeinen lupaava pää. Hyvä purenta & pigmentti & kauniit korvakorut. Erinomainen symmetrinen puhdas väritys. Hyvä hapsutus, karvapeite vaihtumassa. Kevyt liike malli, vielä hieman kapea, mutta yhdensuuntainen. Hyvin kaunis sivukuva. Tyypillinen luonne ja hännän asento."

Nita: "5 v. hyvä runkoinen & luustoinen narttu. Kulmaukset tasapainossa. Hyvät tiiviit käpälät. Sopiva hännän pituus. Kaunis pään malli. Hyvä purenta, kauniit silmät, vaaleat vilkkuluomet. Hyvä korvien kiinnitys. Vahva kaula. Kauniit värit. Hyvä karvanlaatu, ei tänää parhaassa kunnossa. Liikkuu kovin kapeasti. Hyvä hännän asento. Riittävä askelpituus, köyristää hieman lanneosaa. Ylälinja saisi olla jäntevämpi. Tyypillinen luonne."

ROP-juniori 27.5.2017


KESÄKUU
Kesäkuussa osallistuin kahteen näyttelyyn molempien koirien kanssa. Ensin oli 10.6. Raisiossa ryhmänäyttely ja 17.6 Lempäälässä Spanielliiton erikoisnäyttely. Myös Nitan toinen pentu Lucky (O. Orlando) osallistui molempiin näyttelyihin.
Raisiossa tuomarina oli Alankomaista Tineke Pillement-Heijden. Sisulle tuomari antoi ERI:n, mutta ei SA:ta. Sisu oli oman luokkansa eli juniorluokkansa 1. Lucky oli nuorten luokkaan ilmoitettu. Lucky korjasi Raisossa koko potin ollen rotunsa paras eli ROP. Nita sai tuomarilta ERI:n  ja SA:n ja oli PN2 ja sai VASERT:n. Nartuissa voiton vei Roosnell Fritillari, joka sai SERT:n ja oli VSP.
Tässä kirjalliset arvostelut koiristani:

Sisu: "15 months. Excellent type and size, still needs to develop a bit in body. Nice wedge shaped male head. Prefer a little flatter skull. Nice ears with earings. Good bite. Correct eye color. Moderate bone. Not in the best coat. Moves nicely. Lovely feathearing on tail. Correct temperament."

Nita: "Almost 5. Very good type, good size. Correct head, good bite, correct ear with earing. Could have a little better forechest. Prefer a  more oval foot. Not in the best coat. Moves nicely, nice temperament.

10.6.2017 Raisio Rn, Oorbellen Orlando eli Lucky ROP

Spanielliiton erikoisnäyttely meni sitten täysin yli odotusten Nitan osalta. Olin juuri ennen näyttelyitä ilmoittanut Nitan Porin KV ja Turku KR näyttelyihin, koska en mitenkään osannut ajatella, että Nita erikoisnäyttelystä saisi sen viimeisen SERT:n ja valioituisi vihdoin ja viimein. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Nita sai ERI:n, SA:n, oli AVO1, PN1, sai SERT:n ja oli lopulta VSP!
Sisu sai juniorluokassa EH:n , oli JUN1 ollen ainoa omassa luokassaan. Luckylla meni taas aivan upeasti tuloksena NUO1, ERI, SA, PU2 ja VASERT.
Tuomarina oli Vera Smirnova. Hän arvosteli kaikki kooikerit maassa. Vähän jännitti miten koirani suhtautuvat kun tuomari kumartuu tutkimaan, mutta onneksi Nitalle ja Sisulle se ei ollut ongelma.
Tässä koirieni arvostelut:

Sisu: "Erittäin hyvä tyyppi, hyvä koko, luusto saisi olla vahvempi, kevyt pää, lyhyt kaula, vahva selkä, runko saisi olla tilavampi, etukulmia saisi olla enemmän, riittävät takakulmaukset, ahtaat takaliikkeet."

Nita: "Erinomainen tyyppi, hyvä koko ja luusto, kaunis nartun pää, tummat silmät, kaunis ylälinja, hyvä runko ja kulmaukset, liikkuu hyvin."

17.6.2017 NITA FI-MVA. Spanielliiton erikoisnäyttely VSP


HEINÄKUU
Lempäälän näyttelyn jälkeen tuli reilun kuukauden tauko näyttelyihin, kun seuraava näyttely oli vasta 30.7 Pori KV. Sitä ennen nautin mieheni ja koirieni kanssa kolmen viikon kesälomasta. Kesäloman aikana tuli käytyä mökillä ja oltua ihan vain kotosalla. Yhden extempore reissun teimme koirien kanssa heinäkuun puolessa välissä Poriin jazzeille ja Yyteriin, kun oli hienoa ilmaa viikonlopuksi luvattu. Kokeilin onneani ja kysyin myös Nitan pennun Chocon omistajilta sattuisivatko he olemaan kotosalla (asuvat Porissa),  jotta näkisin minkälainen uros Chocosta on kasvanut. Onnekseni he olivat kotosalla, joten menomatkalla piipahdimme heidän luonaan vierailulla. Choco meni alkuun pasmat aivan sekaisin, kun tulimme ns. "väärää kautta siisään". Tulimme terassin ovesta sisään emmekä  ulko-oven kautta tai soittaneet ovikelloa. Palasimme pian takaisin ulos, kun Choco ei uskaltanut tulla meitä kunnolla tervehtimään. Tulimme ns. "normaalia kautta"  ja soitimme ovikelloa. Päästyämme eteiseen sisälle Choco pystyi alkuhämmennyksestä rekisteröimään ketä tuli ja tuli meitä iloisesti vastaan. Chocolla pääsi myös ilopissat eteisen lattialle meitä tervehtiessä. Choco vaikutti oikean iloiselta, energiseltä ja kiltiltä kaverilta. Kun Choco oli saanut minut ja mieheni tervehtiä hain koirat autosta. Nita, Sisu ja Choco saivat tervehtiä toisiaan pihalla. Choco alistui Nitalle ja Sisulle saman tien, joten kaikki tulivat sopuisasti keskenään toimeen. Sisu ja Choco tulivat niin hyvin juttuun keskenään, että leikkivät ja juoksivat ympäri pihaa sulassa sovussa.

Choco ja kasvattaja

Choco ja Sisu leikkimässä


Perhe potretti. Äit keskellä ja pojat sivuilla



30.7 oli sitten toinen Porin reissu tiedossa, kun menin koirien kanssa näyttelyihin. Porin KV:ssa oli tullut tuomarin muutos, mutta en silti halunnut peruuttaa osallistumistani. Sisulle tekee edelleen hyvää päästä eri tuomrien käsiteltäväksi. Sisu on edelleen miestuomarien suhteen välillä kovin epävarma. Naistuomareissa ei ole mitään vaikeuksia, mutta miehiin Sisu ei tunnu luottavan kovin helposti. Nitan kohdalla halusin nähdä miten neiti pärjää valioluokassa. Näyttelyssä toimi miestuomari Irlannista Sean Delmar.
Kun näin tuomarin kehässä aavistin heti, että tähän tuomariin Sisu ei lämpeä. Tuomari käveli hieman nilkuttaen ja kyyryssä. Tuomarilla oli tummaparta ja tummat silmät. Tuomari lähestyi koiria suoraan edestä kohti intensiivisesti tuijoatten.  Sisua lähestyessä Sisu väisti heti tuomaria, eikä Sisu halunnut tuomarin koskevan kasvo-osaan. Tuomari halusi antaa Sisulle muutaman namun omasta kädestä ja pyysi sen jälkeen minua näyttämään Sisun hampaat.  Muualle kehoa tuomari sai koskea ja tutkia Sisua. Tuomari aikoi arvostella kooikerit maassa, mutta pyysin heti, että kooikerit arvosteltaisiin pöydällä. Olin ensimmäinen, kun meni kooikerin kanssa kehään. 
Sisun olin ilmoittanut ensimmäistä kertaa nuortenluokkaan. Sisu sai EH:n. Valioluokssa kisasi toinen uros, muita kooikeruroksia ei näyttelyssä ollutkaan.
Nitalla oli valioluokassa kunnon kisa, kun Nitan lisäksi valioluokkaan oli ilmoitettu 3 muuta narttua. Tuomarilta Nita sai ERI:n ja oli PN3. Vain valioluokan voittaja sai SA:n nartuissa, joka oli lopulta ROP.
Tässä Nitan ja Sisun arvostelut:

Sisu:  "Good head proportions & correct eye shape, a little too high in shoulder, good topline, would little more shape in the rear, a little highstepping in front movement, needs more socialization for examination."

Nita: "Foreface falling away too much under the eye, would have  a little more neck, well developed ribcage, a little strong in shoulder, good body proportions, move a little loose in front."

Näyttelyn jälkeen kävin kotimatkalla Raumalla pallottelemassa Bullbenz kennelin noin viiden viikon ikäisiä kooikerpentuja Anne Trygin luona. Pennut olivat aivan ihania ja olisin usemman kaverin voinut ottaa mukaani. Käynnin jälkeen pentukuumeni nousi entisestään ja kovasti toivon, että suunnitelmani Nitan kasvattajan kanssa toteutuvat ja Nitalle tulee alkuvuodesta 2018 toinen pentue.
Bullbenz pentu

Tämän kaverin olisin mm. voinut ottaa mukaani

Ylisöpö

Pentukuumetta :)


ELOKUU:
Elokuussa oli enää yksi näyttely, Turun KR, johon olin vain Nitan ilmoittanut. Tuomarina oli erittäin mukava naistuomari Romaniasta Roxana Opris. Tuomari oli ensimmäistä kertaa Suomessa arvostelemassa koiria.
Nita oli ainoa narttu valioissa. Kaiken kaikkiaan narttuja oli 3 ja uroksia 1.  Nita sai ERI:n, SA:n oli PN1 ja lopulta ensimmäistä kertaa näyttelyuransa aikana ROP. Isossa kehässä Nita ei enää pärjännyt, mutta tuomari tuli ystävällisesti kättelemään minua ja rapsuttamaan Nitaa ja kiittämään, kun odotimme häntä vielä isoon kehään. Kehui vielä omaksi kauniiksi tytökseen Nitaa isossa kehässä.
Tässä Nitan arvostelu:
Nita: 5 years. Quality type. Femine head, correct stop. Correct eye, expression and pigmentation. Excellent chest, angulatiom in front. Prefer more muscles on back . Excellent texture of coat and temperament.
Nita ensimmäistä kertaa rotunsa paras <3

12.8.2017 Turku Kr


Elokuussa kävin Nitan kanssa Naantalin koirakoulussa neljän kerran jälkikurssin. Ajattelin, että Nitalle tekisi hyvää päästä agilityn lisäksi kokeilemaan jotain toistakin lajia. Kurssilla tehtiin sitä jälkitreeniä, mikä tuntui millekin koiralle sopivalta (verijälkeä, peltojälkeä tai pk-jälkeä). Nitalle tiesin heti, että verijälki olisi meidän juttu. Nita on pari kertaa ennen tätä kurssia kokeillut verijälkeä ja ollut siinä aivan mahtava ja todella innoissaan.
Ensimmäisellä kerralla kokeilimme mielenkiinnosta pk-jäljen tekoa. Nita teki siinä tarkkaa työtä, mutta ei oikein sitten kuitenkaan tuntunut lopulta innostuvan esineistä, joita sen olisi pitänyt tajuta ilmaista. Kotonakin kokeilin pari kertaa harjoitella pk-jälkeä, mutta se ei tuntunut meille luontevalta.
Seuraavilla kerroilla pääsimme tekemään verijälkeä ja Nita oli siitä juuri niin innoissaan kuin olin ajattellutkin. Ensimmäisellä kerralla teimme pari n. 300m mittaista reittiä, jotka Nita suoritti todella nopeasti ja tarkasti. Nita osasi myös ihan mukavasti ilmaista makaukset. Toisella kertaa suoritimme lähes 1km mittaisen reitin, jossa minun tehtäväni oli laskea makaukset. Maasto oli haastava ja lisähaastetta toi myös se, että metsässä oli liikkunut paljon eri eläimiä, mm. peuran papanoita näkyi todella paljon.  Reitin lopussa huomasi, että Nita meinasi väsyä, kun se yritti minulta kovasti kysellä, että mihin mennään. Se kuitenkin tsemppasi hienosti loppuun ja löysi maalin. Kotona sitten kyllä huomasi, että oli kaikkensa antanut koira.
Viimeisellä kurssikerralla teimme sitten taas pari noin. 300m  verijälkeä ja ne meni tuttuun tapaan oikein mallikkaasti. On se vaan niin hienoa ihailla, kun koira tekee itsenäisesti ja itsevarmasti työtä ja näkee kuinka se nauttii siitä. Joka treenin jälkeen takaluukussa Nita vinkui siihen malliin hetken aikaa, että olisi vielä muutaman jäljen halunnut tehdä.
Sisun kanssa ajattelin myös jossain vaiheessa käydä verijälkeä kokeilemassa. Sisulla kun tuo nenä tuntuu vielä Nitaa enemmän vievän.

Hieman elokuun puolen välin jälkeen näin vihdoin myös Nitan neljännenkin pennun Oskun, joka muutti pääkaupunkiseudulle. Perhe poikkesi tässä meidän luona, kun olivat Naanataliin matkalla. Oskukin muisti minut oikein hyvin. Se oli pentueesta pienin ja kevytrakenteisin ja siksi se näyttää myös jäävän. Kasvoista se muistuttaa minusta todella paljon Nitaa ja myös Nitan veljeä Lennya. Osku vaikutti myös iloiselta ja energiseltä kaverilta. Alistuvaista sorttia se ei Chocon tavoin ollut. Nita alkuun komensi narttumaiseen tyyliin Oskulle, mutta lopulta alkoi kuitenkin vikittelemään poikaansa. Sisu yritti meidän takapihalla alkuun saada Oskua leikkimään, mutta Osku ei oikein innostunut Sisun leikkiyrityksiin mukaan. Sisu tuli myös saman tien mustasukkaiseksi jos Nita tai minä annoimme huomiota Oskulle, joten päätin ottaa Sisun kiinni ettei suurempaa kärhämää ehdi syntyä. Juuri kiinnoton hetkellä Sisun olisikin mieli tehnyt mennä näyttämään Oskulle kenen reviirille se tuli, mutta ehdin nappaamaan Sisun syliini. Osku oli valmis puolustamaan itseään samalla mitalla. Poikien treffailu siis meidän takapihalla jäi sen puoleen lyhyeen ja otimme molemmat kaverit hihnan päähän kiinni. Yhteiskuvan kuitenkin saimme hyvin vierailun päätteeksi otettua.

Oorbellen Oscar eli Osku

Äiti ja pojat.


Loppuvuodeksi ei koirien kanssa ole kovin kummoisia suunnitelmia. Agilityn parissa treenaan molempien koirien kanssa tiivisti. Näyttelyiden puolesta en ole ajatellut mennä kuin lokakuun alussa järjestettävään Spanielliiton erikoisnäyttelyyn.
Myös Nitan pentusuunnitelmasta päivitän heti lisää asiaa, kun sen tiimoilta tulee jotain päivitettävää. Kaikki sen suhteen on vielä kovin kesken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti