Reilu seitsemän viikkoa meni todella nopeasti pentujen kanssa. Haikeaa oli luopua kolmesta pennusta, mutta toisaalta ei kolmea pentua olisi kyllä montaa viikkoa enää jaksanut katsoa. Vajaa 6kk ikäisessä vauvassa ja kahdessa koirassa on tällä hetkellä riittävästi tekemistä. Pentujen meno alkoi myös päivä-päivältä vain lisääntyä ja ihmisen kanssa touhuaminen oli niille koko ajan vain tärkeämpää. Pennuista luopuminen tuntui myös siksi suhteellisen helpolta, koska kaikki kolme pentua saivat erinomaiset kodit. Tuntui, että jokaiselle pennulle löytyi juuri heidän luonteisiinsa ja tarpeisiinsa sopivat perheet. Tytöt muuttivat Espooseen ja poika jäi Turun seudulle Piikkiöön.
Sisu jaksoi loppuun asti leikkiä pentujen kanssa ja Nita hoiti äitiroolinsa loppuun asti myös ihanasti. Pentujen lähtö ei kuitenkaan ollut Nitalle mitenkään vaikea.
Urospentu eli "Yeri" on tulossa heinä-elokuun vaihteessa viikoksi minulle hoitoon, kun Yerin omistaja lähtee matkalle.
Minä jatkan kesätauon jälkeen elokuussa omien koirien kanssa agilityn parissa ja Sisu olisi tarkoitus ilmoittaa vielä tänä vuonna ainakin yhteen näyttelyyn. Lähden Sisulle metsästämään sitä viimeistä Sertiä.
Tavoitteena minulla on myös edelleen syksyllä päästä starttaamaan molempien koirien kanssa agilitykisoissa. Sisulla kepit edelleen vaiheessa, mutta hyvin kuitenkin ollaan päästy jo eteenpäin niissä. Syksyllä myös tarkoitus viedä Sisu virallisiin terveystutkimuksiin eli kuvauttamaan lonkat, ja kyynärät sekä silmät ja polvet myös tutkitaan.
Nita pääsee ensi viikolla hammaskivenpoistoon. Katsotaan poistetaanko Nitalta mahdollisesti myös yksi lohjennut hammas.
Haluan vielä toivottaa uusille Oorbellen S-pentueen omistajille onnea uudesta perheen jäsenestä. Nauttikaa pennun kanssa Suomen kauniista kesästä ja olkaa mahdollisimman aktiivisia pennun kanssa niin se kyllä myöhemmin sitten palkitaan!
"Pilvi" eli Tilda |
"Sade" eli Lykke |
"Sumu" eli Yeri |
Pentuaitauksen portilla. Hereillä ollessa sieltä oli kova hinkun päästä pois! |
Mun ihana kolmikko <3 |
Nita touhuamassa pentujen kanssa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti